HÄKIT
HÄKIN KOKO

Valitessa häkkiä valitettavasti ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen sisustuslehtien mainoksista pienet, koristeelliset, pyöreät häkit, mutta nämä ajatukset toivottavasti unohdat välittömästi. Seuraavaksi alat tietysti mittaamaan minkä kokoinen häkki mahtuisi siihen huoneesi "hukkatilaan" ja mittaat myös siinä seisovan lipaston tai pöydän leveyden. Tämäkin on taatusti aivan liian pieni tila kaijaselle, joka pienestä koostaan huolimatta tarvitsee suhteellisen ison häkin. Mitä isompi (pidempi) häkki on, sitä parempi se aina on!

Eläinkaupoissa myydään linnuille usein myös liian pieniä ja väärän mallisia häkkejä. Unohda siis myyjän puheet tarjoushäkin sopivuudesta ja pyydä valmistajien malliluetteloa nähtävillesi. Tilaamalla saat usein paremman ja isomman häkin, joskin se on aina kalliimpi kuin pienempi halpishäkki. Kaijanen ei niinkään tarvitse korkeaa häkkiä, vaan pitkää, jossa on enemmän lentotilaa. Harvoin lintu lentää suoraan ylöspäin, enemmänkin vaakasuorassa. Itsetehdyt häkit ovat myös hyvä ratkaisu, jos vain tekijä löytyy. Näin saat juuri sopivan kokoisen ja muotoisen häkin, ehkä vähän halvemmalla. Käytettyjäkin häkkejä voi ostaa.

Itselläni pienin häkki on ns. karanteeni-, hätävara- , pesintä- ja matkahäkki, joka on pituudeltaan 60 cm, korkeudeltaan n. 55 cm ja leveydeltään 40 cm (60x55x40). Tämä häkki siis on oman kokemukseni mukaan aivan liian pieni kaijasten jatkuvaan pitoon, mutta mainitsemiin tarkoituksiini jo sopiva, sekä miellyttävämpi kuljettaa mukana. Yhdelle linnulle väliaikaiseen pitoon se on omasta mielestäni juuri ja juuri hyväksyttävä, mutta siis vain väliaikaisesti. Tämä häkki täyttää ministerön suosituksen yhden linnun osalta. Eihän siis kaijaselle ajattelemasi häkki ole ainakaan tätä pienempi, eihän?

Meillä ns. normaali käytössä oleva häkki kahdelle kaijaselle on kooltaan 98 (pituus) x 80 (korkeus) x 55 (leveys). Tämä on ainakin minulle se minimikoko, jossa pidän kahta kaijasta, pienempään en missään nimessä niitä laittaisi.

Pituus on se ratkaisevin tekijä häkkiä valitessa, mitä pidempi häkki on, sitä enemmän siinä on lentotilaa. Leveydestä sen sijaan voisin itse varmasti jonkin verran tinkiä, jos jostain olisi pakko valita. Huolimatta häkin koosta, lintujen on ehdottomasti päästävä lentämään huoneeseen vapaana vähintään kerran päivässä.

Parhaimmaksi häkiksi koonsa puolesta meillä on ehdottomasti todettu iso puinen, itsetehty häkki, jonka on 150 x 120 x 55. Vaikka häkissä on joitakin puutteita (oviaukkoja liian vähän, painava, hankala puhdistaa, listat irtoilevat vanhuuttaan, puulistoja syöty), riittävä pituus on tehnyt tämän häkin kaikkien kaijastemme suosikiksi, johon ne mielellään menevät. Mikäli tilaa riittää, aviaariot ovat tälle lajille ne parhaimmat ratkaisut. Kaappimallisissa häkeissä valoisuutta ei saa aliarvioda ja ne todellakin vaativat jo paneutumista asiaan myrkyttömien materiaalienkin valinnassa.

Kaijasia ei voi laittaa samaan häkkiin toisten lintulajien kanssa, vaan se vaatii ehdottomasti oman häkin. Etenkin pesintäaikaan se on erittäin tarkka reviiristään, vaikka muuten onkin suhteellisen sosiaalinen lintu oikein pidettynä. Mitä ahtaampaa häkissä on, sitä varmemmin seuraa tappeluja.

Häkin koosta huolimatta lintuja ei voi pitää häkissä koko aikaa (ellei kyseessä sitten ole lähes huoneen kokoinen lento- tai suuri ulkohäkki). Kaijanen todellakin vaatii vapaita lentohetkiä ja kivaa puuhastelua kiipeilymahdollisuuksineen ja nokan käyttöä. Tämä vaikuttaa suuresti linnun psyykkeeseen sekä fysiikkaan. Jo lintua hankkiessa muista, että se ulostaa ja sotkee vapaalennoillaan. Jos jo tämä on sinulle suuri haitta, parempi jättää lintu hankkimatta.

Häkkiä valitessa kannattaa myös vertailla hinta-laatusuhdetta (tässä tapauksessa myös kokosuhdetta), sekä ottaa huomioon, että käytettynä ostettu tai itsetehty häkki saattaa myös olla mainio ratkaisu, ainakin kukkarolle.

[KATSO KUVIA HÄKEISTÄMME]


HÄKKIMATERIAALIT
Häkeistämme osa on tehdasvalmisteisia, muovisella pohjalaatikolla. Nämä ovat erittäin helpot pitää puhtaana sekä helppo puhdistaa vaikkapa suihkussa tai ihan kostealla rätillä pyyhkimällä. Puupohjainen iso häkki sen sijaan on se hankalin, linnun uloste imeytyy osittain puuhun ja saattaa jättää siihen lähtemättömän tahran ellei häkkiä siivoa lähes päivittäin. Puuhäkin puhdistuksessa karhea juuriharja on oiva apuväline. Linnut ovat myös nakertaneet sen puulistoja ihan kiitettävästi...

Todellakin puulistoista ja verkosta kootun häkin tarina alkaa olemaan lopussa vajaan 10 vuoden käytön jälkeen. Viktoriankaijaset sitä eivät tuhonneet paljoakaan, ruusut jonkin verran, mutta naamiokaijaset tekivät sitten viimeistelyn. Kaijasilla on yllättävän vahva nokka. Mitä pienempi häkki ja vähemmän luvallista työtä nokalle tarjolla, sitä varmemmin listoja nakerrellaan. Jos siis todellakin haluat kestävän häkin, älä käytä puisia listoja, ellet halua niitä uusia parin vuoden välein.

Eräs häkkimme on tehty itse vesivanerista ja verkosta kaapin malliseksi, jolloin on mahdollisuus saada yhdestä korkeasta häkistä välipohjia käyttämällä kolmekin matalampaa häkkiä. Tai itseasiassa se on maatilavaneria. Tämä on myös erittäin helppo pitää puhtaana, sillä tämä vaneri kestää myös kosteutta jonkin verran ja pintaan ei liat helposti tartu.

Muuten häkki olisi todella hyvä, mutta se on vähän turhan pimeä. Siksi taas siihen on asennettu linnuille tarkoitettu uv-valo, joka ei kuitenkaan täysin korvaa luonnonvalon tarvetta. Vanerin haittapuoli on myös sen kalleus, mutta se on myös materiaalina sen arvoinen, kunhan valoisuuden ottaa huomioon.

Ostetuissa muovipohjaisissa häkeissä on varsinaisessa häkkiosassa paksut vaaka- ja pystypinnat, kun taas itsetehdyissä häkeissä on käytetty neliskanttista verkkoa. Usein myös muoviset juomapullot yms on suunniteltu kiinnitettäväksi enemmänkin näihin pinnamalleihin kuin verkkoon. Kiinnitä myös huomiota verkkojen materiaaliin, jotta ne ovat linnuille sopivat eikä niistä irtoa maalia tai sinkkiä. Sähkösinkitty verkko on kallista, mutta turvallista.Muovitettua verkkoa ei ole suositeltavaa käyttää, kaijanen kuorii helposti muovit pois ja pystyy ohuemmat verkot pureskelemaan rikki.

Joissakin häkeissä on vedettävä pohjalaatikko, joka helpottaa pohjan puhdistusta. Toisissa häkeissä verkko-osa on irroitettava ja nostettava pois joka kerta, kun siivoat häkkiä. Jokaisen tulisikin miettiä mitä tässä suhteessa haluaa. Meillä on toistaiseksi pärjätty hyvin ilman tuota vetosysteemiä, joskin kahdessa häkissämme tuo ratkaisu on jo olemassa.

Seuraava häkkimmekin tulee olemaan myös tuollainen vanerista, puusta ja verkosta koottu hökötys, joka näin itsetehtynä on varmasti halvin ratkaisu iso koko huomioonottaen. Häkkiä tehdessä kannattaa muistaa, että kaijasella on erittäin vahva nokka sekä mieltymys repiä puuta. Puulistat yms. tulee siis olla turvallisia linnuille (varo myrkyllisiä maaleja ja lakkoja).

Häkin rakentamiseen pari vinkkiä:

  • Älä tee valmiiden mittojen mukaan, vaan käytettävissä olevan tilan mukaan. Pyörät häkin alla helpottavat huomattavasti siivoamista.

  • Mitä pidempi, sen parempi. Kaijanen ei hyödynnä korkeutta yhtä tehokkaasti kuin pituutta. Eli unohda korkea, tee mielummin pitkä.

  • Suunnittele häkki myös puhdistuksen kannalta. Sinun pitää ylettyä siivoamaan häkin jokainen nurkka ja materiaalin pitää olla pesunkestävää. Itse suosittelen, että myös takaseinä olisi ainakin osittain vaneria. Myös palat etuseinissä helpottavat eikä roskia lentele niin paljon ulkopuolelle.

  • Vaneri myös pimentää häkkiä huomattavasti, joten lintuvalo on ehdoton, samoin katon verkko-osuus tämän vuoksi. Myös jokaisessa seinässä olisi oltava riittävästi verkko-osuutta.

    • Opi virheistäsi ja tee aina uudesta entistä parempi lintujen ja siivouksen kannalta. Korjaa tarvittaessa.

    HÄKIN SIJOITUS
    Muutama tärkeä seikka lintua ajatellen tulee eteen valitessa häkin lopullista sijoituspaikkaa kodissa. Ensinnäkin lintu haluaa olla paikassa, josta se voi tarkkailla perheen arkipäiväistä elämää. Koska meillä aikaa vietetään selkeästi eniten olohuoneessa, ovat linnut myös siellä. Monelle tällainen varmasti olisi myös keittiö, mutta ruuanlaitossa syntyneet käryt voivat olla linnulle vaarallisia (vrt. teflonin käry).

    Toisekseen paikan pitäisi olla suhteellisen valoisa. Suoraa ja jatkuvaa auringon paahdetta tulisi välttää ettei lintu saa lämpöhalvausta. Valoisuuden puutetta voi hyvin korjata myös uv-lampuilla, joita on nyt valmistettu myös linnuille sopivia. Tämä ns. lintuvalo auttaa myös D-vitamiinin puutoksiin ja on erittäin suositeltava hankinta. Valon voi laittaa toimimaan vaikka ajastimella päivittäin tarvittavan ajan.

    Kolmas seikka on lämpö ja etenkin veto. Ihan ikkunan viereen ei häkkiä tulisi juuri vedon vuoksi laittaa, myös lattian vetoisuus on tarkistettava. Nämä trooppiset linnut voivat sairastua hyvinkin nopesti ei niin kylmästä vaan juuri vedosta. Lajien kestävyys vaihtelee, ruusukaijaset ovat kestävämpiä, naamiokaijaset hieman herkempiä. Suositeltava huonelämpötila on >+20ºC

    Myös ilmankosteus on hyvä tarkistaa linnulle sopivaksi, etenkin pesintäaikana. Koska lintuja pitää myös "kylvettää" mm. suihkupullolla, tarkista että häkin takana oleva seinämateriaali kestää kosteutta. Samoin ilmankostutin on hyvä hankinta, etenkin pesintä- ja sulkasatoaikaan. Linnuista lähtevän pölyn vuoksi myös ilmanpuhdistin on hyvä, etenkin jos on taipumusta olla herkkänenäinen pölylle. (Huomioi lintupöly myös ennen lintujen hankintaa, varsinkin jos olet allerginen tai astmaatikko).

    Sijoituspaikka on hyvä olla myös sellainen huone, jossa linnut saavat nauttia vapaanaolosta. On helpompi vain avata luukut kuin päivittäin siirrellä isoja häkkejä. Huoneen turvallisuus on hyvä ensin varmistaa linnuille sopivaksi. Samoin itse kannattaa muistaa, että linnut ulostavat, sotkevat ja käyttävät nokkaansa, joten itselle tärkeät tavarat kannattaa viedä varastoon tai sijoittaa toiseen huoneeseen.

    Häkille on hyvä löytää sellainen korkeus, että osa orsista on silmiesi korkeudella, joten voit hyvin seurustella lintujesi kanssa. Turvallisuus on otettava tässäkin huomioon, häkki on laitettava niin ettei se pääse putoamaan missään tilanteessa. Mikäli perheessä on muita kotieläimiä, jotka saattaisivat uhata linnun turvallisuutta, on häkki sijoitettava mielellään niiden ulottumattomiin. Pelästyneelle linnulle on suotava pakomahdollisuus korkealle. Muutenkin kaijaset istuvat mielellään sillä ylimmällä orrella, mahdollisimman lähellä häkin kattoa.

    Myös siivouksen kannalta on ajateltava häkin sijoitusta. Linnut sotkevat aina hieman heitellen siementen kuoria ja niistä irtoaa sulkia, useimmiten juuri häkin taakse. Vaaratilanteita voi sattua, mikäli häkki on sijoitettu lähelle patteria ja roskat syttyvät palamaan patterin lämmön vaikutuksesta. Siksi jalallinen häkki sopivalla korkeudella on hyvä, imurilla pääsee näin vaivattomasti puhdistamaan nämä roskat häkin ympäriltä päivittäin.

    Häkin sijoittamisessa on otettava huomioon myös muutama muu seikka. Koska lintu käyttää mielellään nokkaansa, varo sijoittamasta häkkiä sellaiseen paikkaan, jossa se ylettyy tekemään tuhoja (esim. paneloitu seinä tai katto, sähköjohdot, verhot yms). Varo myös arkoja materiaaleja, sillä voit joutua suihkuttamaan lintua päivittäin vesipullolla, se saattaa heitellä tuoreruokaa jne. Häkin lähellä ei siis kannata olla valkoista paperitapettia tai silkkiverhoja, sanoo nimimerkillä "kokemus opettaa", joka on jynssännyt tapeteista mustikkaa, korjaillut syötyjä paneliseiniä, vaihtanut muutaman puulistan ja ihaillut revittyjä pitsiverhoja ;-)